Jasmine

Iltasaduksi teille

 Päätin sitten kertoa teille tarinan nukestani jolla on pitkät ruskeat hiukset ja johon samaistun eniten . En ole nimennyt nukkejani sillä ne on varmasti nimetty jo ennenkin monia kertoja joten haluan antaa niiden säilyttää nimensä sellaisenaan vaikka en niitä tiedä .

Jasmine

Tässä fiktiivisessä tarinassa joka on ottanut hieman vaikutteita omasta elämästäni päähenkilönä toimii Jasmine . Eli vain tätä tarinaa varten nimetty brunette pitkähiuksinen kaunotar .

 

 

Syntyi lapsi kirkkain silmin uuteen maailmaan jossa rakastava äiti ottaa hänet syliinsä . Isä katsoo sydäntä vihlovan surullisena eikä tahdo rakkaalleen ilmaista kuinka häntä ahdistaa nähdä tuo vastasyntynyt lapsi . Vanhemmat tiesivät että lapsen henki on kortilla . Erityishoidossa lapsi kuoli alle tunnin ikäisenä synnytyksestä . Toivo oli mennyttä useammallakin kuin yhdellä mittapuulla .

Avovaimo kertoi miehelleen haluavan yhä lapsen jo jonkin ajan kuluttua . Isä näytti suostuvaiselta vaikka sana vauva vihlaisi syvältä. Näinpä Irinan kerrottua miehelleen että on jälleen raskaana mies säikähti niin että lakkasi puhumasta . ja myöhemmin lähti kuvioista. Irinan vanhemmatkaan eivät tukeneet häntä sillä yksinhuoltajan elämä on tunnetusti rankkaa . 

Irina ei kuitenkaan halunnut leikkiä näin kallisarvoisella asialla. Syntyikin kaunis ja terve tyttö jolla oli aluksi eebenpuun mustat hiukset . Lapsi hymyili rakkaalle äidilleen joka tiesi joutuvansa kulkemaan raskaan tiensä yksin lapsen kanssa. Eikä Irina halunnut vaivata lapsen isää elatusmaksujen pyytämisellä. 

 Lapsi kasvoi rakastavan äitinsä rinnalla . Heikoksi ja haavoittuvaiseksi kaunottareksi . Tyttö pelkäsi sanoinkuvailemattoman paljon ympäröivää maailmaan aina nuoreksi aikuiseksi saakka . Tyttö luotti vain äitiinsä . Suku häntä vannoi rakastavansa mutta kyllä tytär jo alle vuoden ikäisenä huomasi millä silmällä häntä katsottiin . Häntä katsottiin säälien , kuin oltaisiin säälitty suvun ensimmäistä häpeäpilkkua.

Ensimäisen surunäytelmän tytär näki jo 7 vuotiaana kun paha isäpuoli seksuaalisesti pahoinpiteli tytön sisarpuolia . Eli mies pahoinpiteli biologisia lapsiaan viime suhteesta . ja pahoinpiteli Jasminea tukistaen sekä lyöden . Äidille piti olla hys hys tai iso paha setä tulisi ja tyttö saisi tietää kertoneensa. Äidin tietoon tapaus tuli Jasminen ensimmäisen luokan lopussa ja tytär ja Irina muuttivat ''pakoon''.

Koti oli paikka jossa ei ollut muita kuin Jasmine ja Irina . Se oli ainoa paikka maailmassa jossa ei tarvinnut pelätä . Tytön uudet kaverit olivat surkeista perheistä joissa surunaiheita oli kuin muille jakaa . Tyttö pyrki lapsia lohduttamaan ja piti hauskaa heiden kanssa . 

KUnnes tyttö oli jo iäkäs ja hänen rakas äitinsä kohotti kätensä tyttöä vastaan ekan kerran . Se sattui tyttöä takaraivoon . HÄn antoi äidilleen uuden mahdollisuuden kunnes tuli uusi isäpuoli . Ja Irina löi uudelleen . Sen jälkeen tuli kaksikin painia kummatkin kun tytär pyrittiin sulkemaan omaan huoneeseensa. Tyttö suuttui itki ja potkaisi äitiään selkään kun tämä makasi tyttärensä päällä jonka oli kaatanut kivilattialle .

Äiti joutui siitä 2vk jälkeen teholle ja tyttö joutui laitokseen kuin hän olisi ollut kaikkeen syyllinenn . Tyttö kuihtui , hän oli viimein omillaan ja pystyi ajattelemaan vain omaa parastaan . Mutta siinä pisteessä tytär tajusi aina huolehtineensa rakaasta äidistään ystävistään tai vanhempana lemmikeistään. Tytär oli aina jättänyt itsensä toiselle sijalle . 

Jasminea ei enää ollut . Hän oli vaeltava ruumis jonka mieli oli jo kuollut hänen sitä huomaamattaan .

Mutta Jasminen sai rakkaita ystäviä jotka rakastuivat hänen puhtaaseen rehellisyyteensä ja haavoittuvaiseen sieluunsa . Nämä rakaat ystävät ottivat hänestä kopin ja tyttö pyrkii yhä edelleen etsimään itseään . Tuo uusi perhe , siihen ei kuulu muita kuin Jasmine ja hänen varjonsa joka seuraa häntä minne ikinä hän kulkeekin .

 <3:llä RA