Haluaisin nähdä...

torstai 21. huhtikuuta 2016

Rauhoittava pimeys






Pimeys ei suinkaan synkkyys.
Pimeys yhdistetään liiankin usein synkyyteen , minusta pimeys on rauhoittavaa .
 Ymmärränhän minä toki sen että Ihmisellä on ollut luontaisia vihollisia jotka ovat metsästäneet yöllä ja näinpä pimeänpelko on ollut osa ihmisen itsesuojelu-vaistoa . 

Omasta mielestäni jo sekin että muut nukkuvat levollisesti yöllä on rentouttavaa . On mukavaa esimerkiksi tarkkailla kun pikkusisaruksesi nukkuvat . Onhan tietenkin ydinkeskustoissa näitä jotka haluavat elää yössä niinsanottuja yöeläjiä tai bilehileitä . Itsestäni kuitenkin öissä on ihanaa niiden hiljaisuus sekä levollisuus . 
Esimerkiksi : laittaa illalla kauniita kynttilöitä (harkitusti ja paloturvallisesti) tunnelmaa luomaan . Juoda kuppi kuumaa ja lukea fantasia kirjoja . Mennä pparvekeelle villapaidalla tai kylpytakilla maalaamaan täysi-kuuta. Kuunnella irlantilaisa celtic musiikkia , hyräillä ja vain lepäillä .
Mielestäni hauskaa voi pitää myös levollisen rauhallisestikkin ja iltaiset / öiset teehetket ovat parasta aikaa nauttia levollisesta hiljaisuudesta .
Tottakai elämässä pitää välillä olla vauhdikkaampiakin irtiottoja arjesta mutta itse henkilökohtaisesti nautun hiljaisesta pohdiskelusta kaikkein eniten . Sillä ainakin minua turha hosuminen ja kiirehtiminen stressaa . Lisään tähän väliin pohdiskelu kirjoituksen johon koitin piiloittaa jonkin muodon sekä tekstin johon olen vain sommitellut perinteisen pullantuoksuisen mummon kuvan .


<3:llä RA

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Metsä retki

Tällä viikolla kävimme vanhempieni sekä erittäin nuoren veljeni kanssa retkellä . 

Kävimme metsässä kävelemässä sekä laavulla syömässä suklaata , sillä makkarat jätettiin autoon suosiolla koska matkalla oltiin käyty hampurilaisella . Luonto on kyllä ihmeellinen paikka jossa rentoutuu kummasti . Tähän väliin laitan musiikkia jota voit kuunnella loppu tekstiä lukiessasi .




Metsät ovat suomalaiselle kaiken alku ja juuri . Alun alkaen Suomalaiset rakensivat kaiken puusta pirtistä , piha-aitaan ja vielä pirtin paljuihin saakka . Koristeet olivat arvokkaammasta puusta kuten tammesta , mutta tammi pöytiin oli varaa vain hurskailla . Arkisempaa puuta oli koivu , vaahtera tai mänty . Kuin jo mainitsin puusta oli moneen ja se on yhä erittäin suuri osa Suomea . Suomen metsistä pitää pitää huolta jo pelkän lainkin takia , ja paperiteollisuustan on yhä suhteellisen suuri vienti Suomesta muualle maailmaa .
  Oletteko tällaista miettineet että kaiken sähköistyttyä intternettiin paperin kuluttaja kunta vähenee ja sen tuottaminen ei enää välttämättä ole suomellekkaan niin kannattavaa taloudellisesti . Siirrytään pahvin sekä kartongin valmistukseen . 
   Antakaa arvoa Suomen , kotimaamme metsille . Kunnioittakaa rakkaiden sotaveteraaniemme vaivalla meille takaamaa maata ja itsenäisyyttä . Olkaa ylpeitä kielestänne , maastanne ja metsistänne .

  Lakatkaa rakkaat ihmiset etsimästä sitä jotain ... Etsimästä onnea kapakoista , sillä todellinen onni on jossain muualla . Se on rakkaan kotimaamme Suomen puroissa , ilta nuotiolla makkaran paistossa , keväisten lintujen laulussa , karhujen pesintä aikojen rajaamissa marjastus ajoissa ja ennen kaikkea vanhenpien kalastamassa kalakeitossa sekä mummon marja mehussa . Miksi ostaa kaupasta ulkomaalaista super foodia kun metsät on täynnä mustikkaa ja metsä mansikkaa . On kanttarellia , vahveroa , tattia ja vaikka mitä . 
   Rakkaat ihmiset vaikka pyrkimys on opiskella hyvään uraan ja saada tulevaisuus ... saada vaimo / avio mies ...  kaksi lasta ja se tila auto . Älkää unohtako iloita siitä mitä teillä on . Nyt on kevät metsät heräävät jälleen ja purot solisee . Jos talvella metsäretket jäivät vähiin mene nyt katsomaan luonnon ihmeitä . Niitä on metsät täynnä . Katso vaikka itseäsi lähin luontokirkko ja lähde etsimään rauhaa . Tai mene vuorille kiipeämään niitäkin on yhä siellä täällä suomessa , lähde kaveriesi kanssa kaljojen kera patikka reissulle mato onkien kera , vie mummisi marjaan tai vaan osta koti kasvi tai halaa puiston puuta.

    Luonto on kaikkialla ympärillämme ja se on ainoa oikea alkuperäinen luontomme . 
"Maasta olet tullut ja maaksi olet tuleva " 
Todetaan jopa luterilaisissa hautajaisissa . Olemme 100% oman maamme lihaa ja verta kunnioitetaan sitä ja rakastetaan sitä koko sydämmestämme .





 Tässä kuva kahden kesän takaa lemmikki kanistani . Joka tosin ei enää ole minulla .
Hänkin oli yksi luonnon ihme ja yleensä ilman valjaita sen kanssa liikuin . Kuvan otti tuttavani joka hoisi sitä viikonloppuisin kun kävin vanhempieni luona .


Arvostakaa luontoa ja ottakaa rennosti rakkaudella minä .
<3:Ra

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Jasmine

Iltasaduksi teille
 Päätin sitten kertoa teille tarinan nukestani jolla on pitkät ruskeat hiukset ja johon samaistun eniten . En ole nimennyt nukkejani sillä ne on varmasti nimetty jo ennenkin monia kertoja joten haluan antaa niiden säilyttää nimensä sellaisenaan vaikka en niitä tiedä .

Jasmine
Tässä fiktiivisessä tarinassa joka on ottanut hieman vaikutteita omasta elämästäni päähenkilönä toimii Jasmine . Eli vain tätä tarinaa varten nimetty brunette pitkähiuksinen kaunotar .

 


Syntyi lapsi kirkkain silmin uuteen maailmaan jossa rakastava äiti ottaa hänet syliinsä . Isä katsoo sydäntä vihlovan surullisena eikä tahdo rakkaalleen ilmaista kuinka häntä ahdistaa nähdä tuo vastasyntynyt lapsi . Vanhemmat tiesivät että lapsen henki on kortilla . Erityishoidossa lapsi kuoli alle tunnin ikäisenä synnytyksestä . Toivo oli mennyttä useammallakin kuin yhdellä mittapuulla .

Avovaimo kertoi miehelleen haluavan yhä lapsen jo jonkin ajan kuluttua . Isä näytti suostuvaiselta vaikka sana vauva vihlaisi syvältä. Näinpä Irinan kerrottua miehelleen että on jälleen raskaana mies säikähti niin että lakkasi puhumasta . ja myöhemmin lähti kuvioista. Irinan vanhemmatkaan eivät tukeneet häntä sillä yksinhuoltajan elämä on tunnetusti rankkaa . 
Irina ei kuitenkaan halunnut leikkiä näin kallisarvoisella asialla. Syntyikin kaunis ja terve tyttö jolla oli aluksi eebenpuun mustat hiukset . Lapsi hymyili rakkaalle äidilleen joka tiesi joutuvansa kulkemaan raskaan tiensä yksin lapsen kanssa. Eikä Irina halunnut vaivata lapsen isää elatusmaksujen pyytämisellä. 




 Lapsi kasvoi rakastavan äitinsä rinnalla . Heikoksi ja haavoittuvaiseksi kaunottareksi . Tyttö pelkäsi sanoinkuvailemattoman paljon ympäröivää maailmaan aina nuoreksi aikuiseksi saakka . Tyttö luotti vain äitiinsä . Suku häntä vannoi rakastavansa mutta kyllä tytär jo alle vuoden ikäisenä huomasi millä silmällä häntä katsottiin . Häntä katsottiin säälien , kuin oltaisiin säälitty suvun ensimmäistä häpeäpilkkua.
Ensimäisen surunäytelmän tytär näki jo 7 vuotiaana kun paha isäpuoli seksuaalisesti pahoinpiteli tytön sisarpuolia . Eli mies pahoinpiteli biologisia lapsiaan viime suhteesta . ja pahoinpiteli Jasminea tukistaen sekä lyöden . Äidille piti olla hys hys tai iso paha setä tulisi ja tyttö saisi tietää kertoneensa. Äidin tietoon tapaus tuli Jasminen ensimmäisen luokan lopussa ja tytär ja Irina muuttivat ''pakoon''.

Koti oli paikka jossa ei ollut muita kuin Jasmine ja Irina . Se oli ainoa paikka maailmassa jossa ei tarvinnut pelätä . Tytön uudet kaverit olivat surkeista perheistä joissa surunaiheita oli kuin muille jakaa . Tyttö pyrki lapsia lohduttamaan ja piti hauskaa heiden kanssa . 

KUnnes tyttö oli jo iäkäs ja hänen rakas äitinsä kohotti kätensä tyttöä vastaan ekan kerran . Se sattui tyttöä takaraivoon . HÄn antoi äidilleen uuden mahdollisuuden kunnes tuli uusi isäpuoli . Ja Irina löi uudelleen . Sen jälkeen tuli kaksikin painia kummatkin kun tytär pyrittiin sulkemaan omaan huoneeseensa. Tyttö suuttui itki ja potkaisi äitiään selkään kun tämä makasi tyttärensä päällä jonka oli kaatanut kivilattialle .

Äiti joutui siitä 2vk jälkeen teholle ja tyttö joutui laitokseen kuin hän olisi ollut kaikkeen syyllinenn . Tyttö kuihtui , hän oli viimein omillaan ja pystyi ajattelemaan vain omaa parastaan . Mutta siinä pisteessä tytär tajusi aina huolehtineensa rakaasta äidistään ystävistään tai vanhempana lemmikeistään. Tytär oli aina jättänyt itsensä toiselle sijalle . 

Jasminea ei enää ollut . Hän oli vaeltava ruumis jonka mieli oli jo kuollut hänen sitä huomaamattaan .


Mutta Jasminen sai rakkaita ystäviä jotka rakastuivat hänen puhtaaseen rehellisyyteensä ja haavoittuvaiseen sieluunsa . Nämä rakaat ystävät ottivat hänestä kopin ja tyttö pyrkii yhä edelleen etsimään itseään . Tuo uusi perhe , siihen ei kuulu muita kuin Jasmine ja hänen varjonsa joka seuraa häntä minne ikinä hän kulkeekin .
 <3:llä RA