Tavoiteltamattomissa osa 1

tavoiteltavissa ja tavoiteltamattomisa

Suomenkieli on mielenkiintoinen asia ja jotkut termit ovat erittäin vaikeita vaihtaa myönteisistä kielteisiin tai nomineista superlatiiveihin jne. jne. Mutta Se nyt ei ollut pää pointtini . Kyllä me pärjäämme Suomenkielenkanssa kun olemme sen kanssa kasvaneet ja siihen oppineet . Sama pätee myös ihmisten ajatusmaailmoihin , ihminen ajattelee asioita tietyyn äänensävyyn ja tietyllä tavalla ja lopulta hän käyttäytyy ajatustensa mukaan . Ihminen tottuu omaan tapaansa ajatella ja toimia jos hän kokee olevansa omassa maailmassaan yksin kommunikointi muiden kanssa vaikeutuu ja boxin ulkopuolinen ajattelu on välillä hieman haastavaa itse kullekkin . 

Antakaas kun kerron teille jälleen tarinan tämätarina on on erityisen tärkeä .Se on surullisen kaihea sillä se on muisto onnelisista asioista jotka ovat jo edesmenneittä tavalla tai toisella.

Se kertoo eräästä Rose nimisestä tytöstä . Antakaapa minun aloittaa:D

Tyttö kulki  hiljaa tienviertä ja tanssahteli menessään . Tyttö mietti kuinka lätäköissä pomppivat muut lapset aiheuttaisivat vain lisä työtä ja harmia vanhemmileen , näiden joutuessa pesemään ylimääräistä pyykkiä . Syksy ei ollut ilon ja hauskuuden aikaa vaan rauhan ja harmoonian aikaa. Silloin ihisten kuuluisi katsella viimeisiä lintujen lennähdyksiä ja kuunnella niiden syksyistä laulantaa. Tyttö istahtaa leikkipuiston liukumäen yläpäähän ja jää katselemaan muita leikkiviä lapsia ja ohikulkevia perheitä . Koiran lenkkeilyttäjät olivat hänen lemppareitaan hän tykkäsi yrittää keskustella telepaattisesti koirille ja useimmiten koirat kääntyivät katsomaan Rose:a vaikka lenkkeilyttäjät eivät juuri ikinä huomanneet häntä. Kun Rose lähti kävelemään kotiin hän hen´gitti happea sisään syvin henkäyksin ja ajatteli rakasta koiraan Rockyä jonka hän oli päättänyt viedä tänään oikein pitkälle lenkille .

Kotiin saavuttuaan Rose laittoi äidilleen kirjeen pöydälle että on koiran kanssa lenkillä ja että oli tehnyt hänelle välipalasämpylän jääkaappiin . Rose oli odottanut äitiään ja tehnyt tälle yllätys välipalan mutta odotellesa oli itse päätynyt juomaan kuuman kaakaon ja laittoi leivän säilytys rasiaan jääkaappiin . Häntä harmitti jättää vain lappu mutta toivoi äidin ilahtuvan . Hän lähti Rockyn kanssa lenkille ja huokaisi syvään päästyään takaisin metsiin juoksentelemaan ihanan noutajansa kanssa . Kun hän oli ollut vartin alkulenkillä hän haki rakkaan ystävänsä Mewin mukaan lenkille . Ja yhdessä he juoksentelivat tien viereisellä metsäkaistaleella jossa oli monia Rosen ja Sarahin majoja sekä Mewin ja Rosen majoja. Lopulta hän saattoi Mewin kotiin ja meni kotiin tekemään läksyjä . Siellä odotti hänen äitinsä joka viimeinkin oli saannut kouluhommat valmiiksi ja oli syönnyt Rosen tekemän välipalan . Rose teki itselleen sämpylän ja kaatoi lasin maitoa ja lähti tekemään kotitehtäviä . Nukahtaessaan kän tuhisi Rockyn vieressä ja unelmoi maailmasta jossa olisi vain Rocky , Roselle rakkat kauniit linnut vapaana taivalla liidellen.  Hän unelmoi maailmasta jossa olisi vain rauhaa ja rakkautta . Tai maailmasta jossa Rose olisi kaikille muukalainen ja voisi rakastaa eläimiä rauhassa ja antaa niille kaiken aikansa .

Hän oli vasra 8vuotias .

Joulun odotus クリスマス

Kaunis kaipuu ?

Kaipaus itsessään ei ole kaunista ... Ei ainakaan kaikissa tilanteissa ja kaipuutakin on niin monenlaista siihen voi sekaantua muita tunteita ja ristiriitaisuutta luovia muistoja jotka sotivat itse kaivattavan asian luoman tunteen kanssa . 

Yleensä ihmiset kaipaavat hyviä asioita, ihmisiä tai tapahtumia. Joissain tapaksissa ihminen voi kaivata myös elämänsä epämukavia ja ahdistavia asioita , se voinee johtua siitä että ne ovat tutumpia kuin nykyinen vieras onnelisuus johon jotkin meistä emme ole tottuneet . Palataan ajassa taaksepäin noin 10 vuotta .Kun ei vielä ollut älypuhelimia ja sijoitetaan tarinaan 9vuotias tyttö nimeltä Shirokuma .

Shirokuma asui yhdessä äitinsä kanssa. Hänen isänsä ei ollut ikinä ollut kuvioissa ja ei ikinä ollut todennäköisesti tulossa olemaan . Shirokuma rakasti talvea ja varsinkin Joulun pyhiä . Hän ja hänen äitinsä kävivät joka joulu sotaankuolleiden hautausmaalla viemässä kynttilän ja joi lämmintä kaakaota kuistin asfalttiportailla tyynyjen päällä . Shirokuma rakasti äitiään ja kietoutui tämän käsivarteen . Avasi onnessaan joululahjoja mutta vielä iloisemmin hän nukkui koiransa vierellä joulukuusen alla aaton jälkeen peittoineen ja tyynyineen . Shirokuman koiran nimi oli Rocky nietty kuuluisan nyrkkeilijän mukaan . Se oli kultainen-noutaja joka oli lumen valkea mutta kastuessaan muuttui kullan väriseksi ja kimalteli .

Shirokuma käpertyi rakkaan koiransa kainaloon ja ajatteli kuinka onnekas oli eikä antanut biologiselle isäleensä tilaa ajatuksissaan . Hän ajatteli äitiään , joulupipareita ja lahjoista parasta äidin hymyä kun Shirokuma halasi äitiään ja sanoi rakastavansa ja äiti vastasi rakastavansa myös .

Shirokuman nukahtaessa:

Hänen äitinsä käveli ohi ja nappasi rakkaasta tyttärestään kuvan kun tämä nukkui hymyillen koiransa kainalossa. Äiti toi tyttärelleen viltin ja ajatteli kuinka tuosta tytöstä kasvaa viena ihana herttainen , kiltti ja puhdassydämminen leidi. Äiti käveli huoneeseensa ja istui koneen äärelle ja tarkisti kuinka rahat riittävät ensikuun ruokiin ja paljon rahaa jäi joululahjojen ostosta jäljelle. Teki omat kurssitehtävänsä joita tuli tehdä joulu-loman aikaan. Lopulta hän pääsi nukkumaan ja vielä ennen nukkumaan menoa hän k'vi katsimassa kaunista hymyilevää tytärtäänsä ja piti tätä pienenä aarteenaan.

Talvi jolloin Shirokuma oli jo 11 hänen koiransa Rocky oli jo kuollut ,

mutta hänellä oli uusi koira nimeltä Jundo . Se oli musta Collien ja Setlannin-lammaskoiran risteytys. Se oli Shirokuman uusin ja kallein aarre , vaikkakin hänellä oli aika-ajoin ikävä Rockyä hän oli oppinut rakastamaan vauhdikasta Collieta lähes yhtäpaljon . Hän vei kynttilöitä pellonkeskeiseen metsään ystävänsä Umi:n kanssa . Jundo juoksenteli vapaana ja Umin huomaamatta Shirokuma sytytti hautakynttilän autiotalon taakse itki ja rukoili kuolleen iso-iso-äitinsä puolesta hälle hyviä oloja taivaaseen ja samoin jo edesmennelle isoveljelleen Kibölle . Hän pyyhki kyyneleet , noisi hitaasti ja lähti kävelemään hänen ja Umin rakentamaa majaa päin . Halasi Umia ja tunsi lämpöä sydämmessään , joku välittää minusta . Juuri silloin Jundo ilmestyi majaan ja tuli tyttöjen syliin ja nuoli heidän naamansa märäksi .

Kotiin päästyään äiti odotti ruuankanssa ja Shirokuma pyysi Umia jäämään syömään heidän kanssa ja sitten illemmalla Umi lähti omaa kotiaan kohti , ensin kuitenkin halattuaan Shirokumaa ja toivottaessaan Shirokuman äidille illanjatkot sekä kiittäessään ruuasta . Umi lähtee Shirokuman kotoa Jundon hyvästejä haukkuessa ja katsellessa kun Shirokuma ja tämän äiti vilkuttavat pihassa . 

Umi palaa kotiinsa jossa ketään ei edes kiinnosta missä tämä oli kokopäivän ja äiti ja isä olivat taas ottaneet hieman liikaa juotavaa ja pitivät kovaa ääntä. Umi päätti pelata hetken Mariota ennen kuin päätti mennä viimein nukkumaan .

Shirohiman ollessa 17 ja hänen asuessaan omillaan:

Shirohimalle tärkeä iso-iso-isäkin oli jo edesmennyt ja hänen äitinsä oli löytänyt itselleen miehen joka korvasi Shirohiman paikan perheessä ja hänet olikin häädetty kotoaan 13 vuotiaana tappeluiden ja fyysisten yhteenottojen saattelemana. He olivat muuttaneet pois kaupungista jossa Shirokuman rakas ystävä Umi asui ja Shirohumalla oli kauhea ikävä ollut tätä jo 5 vuotta . Siitä lähtien kun tämä raahattiin kodistaan uuteen kaupunkiin ja pois ystävien luota ja sieltäkin hänet häädettiin lyönnin saattelemana jonka hänen äitinsä hänelle lämäisi päin naamaa . Äiti oli pelästynyt että shirokuman lavuaariin viskaama lasi olisi mennyt rikki ja rangaistukseksi hän löi tytärtään poskelle , kynsillään aiheuttaen tälle kolme rupea tämän oikealle poskelle . Tällöin Shirokuma siis oli 13 ja tuosta tapastumasta lähtien hän on asunut lastenkodeissa ja erillaisissa laitoksissa. 

Mutta äiti teki lastensuojelu ilmoituksen vasta kun tytär piti ensimmäistä kertaa ikinä vastaan ja äidin heitettyä tämä laatta-lattialle tämä potkaisi häntä selkään. Eli nyt pahan alku ja juuri oli Shirokuma sillä äiti joutui leikkaukseen siitä 2viikkoa myöhemmin ja oli pyörätuolissa 2kk tyttärensä ''aiheuttaman'' vamman takia. Tämän laitosten vaihtelun , diagnoosien ja vaikeuksien jälkeen Shirokuma pääsi asumaan omilleen ja Umia lukuun ottamatta kaikki hänen kaverinsa olivat hävi´nneet ja etääntyneet vaikkei Shirokuma Umiakaan niin usein nähnyt . Shirokuma kaipasi Jundoa jonka hänen äitinsä oli myynnyt Shirokuman lähdettyä pois kotoa.  

Shirokuma asui yksin kaupungissa jossa hänen iso-iso-vanhempansa olivat eläneet ja kuolleet ja itki heidän perään ja itki äidin perään joka hänellä joskus oli .Nykyään hän tulee toimeen tuon naisen kanssa joka on kasvanut häne äitinsä sisällä ja ottanut vallan mutta tuo olento ei ole hänen äitinsä vaikka se onkin tämän ruumiissa. Äidillä oli uuden miehensä kanssa lapsi , poika joka oli 4 vuotta . Äiti oli vaihtanut sukunimensäkki ja hänen uuden perheensä kaikilla jäsenillä oli tuo hänen miehensä sukunimi jota Shirokuma ei suostunut ottamaan sillä ei halunnut olla mitenkään litettävissä tuohon kauheaan mieheen jonka vaikutuksen alaisena hän oli menettänyt kaiken mikä merkitsi hänelle jotain .

Shirokuma oli menettänyt tuon miehen takia äitinsä, koiransa, kaupungin jossa oli kasvanut , hyvän olon ja vapauden . Shirokumalla ei ollut enää perhettä , kotia tai tuttavia jotka olisivat lohduttaneet ja hän oli joutunut läpikäymään elämää laitoksissa ja traumatisoitunut .

 Shirokuma vietti suurimman osan ajastaan ikävöiden ja kaivaten onnea joka oli kerran  hänelle suotu. Mutta toisaalta sen kaipaaminen toi surullisen kaunista ilontunnetta . Eli näin niinkuin yksinkertaistettuna Shirokuma tunsi haikeaa kiitollisuutta että oli joskus niin onnelinnen. Nyt hän itkee hysteerisesti yksin kotinsa lattialla ja miettii lohdullista kuolemaa sekä unelmaa kumppanista joka mahdollistaisi hänelle viimein iloisen Joulun kaikkien näiden vuosien jälkeen . Hän ottaa itseään niskasta kiinni leipoo pipareita ja ostaa pikuvuljelleen joululahjan ja vakuuttaa itselleen että hänen tulee päästä olemaan osa veljensä joulua .
  Hän käy iso-iso-vanhemmilleen ostamassa kynttilän ja sytyttää sen ja rukoilee , kiittää heitä tuesta ja ymmäryksestä . Heidän turvasta ja ymmärryksestä joita he soivat Shirokumalle vielä taivaasta . Hän lähtee kouluun ja sieltä menee löytöeläin-kotiin hoitamaan kissoja ja päättää että pärjää . Hän on täysin yksin tässä maailmassa eikä anna kenenkään hoitaa haavojaan . Hän etsii ihmistä joka huolehtisisi hänestä , ymmärtäisi ja rakastaisi . Mutta ennen kaikke hän etsii itselleen lemikkiä joka ymmärtäisi ja josta Shirokuma voisi pitää huolta .








Shirokuma on selviytyjä ! Hän on yksinäinen susi joka hylättiin kylmään talvi-ilmaan . Jonka lauma hylkäsi sen . Mutta joka oppi turtumaan ja selviytymään päivästä toiseen omillaan ja joka yhtä unelmoi uudesta aamunkoitosta jolloin hän kokisi itsensä onneliseksi .

Nykyään Shirokuma viettää talvet ulkona juoden teetä ja leipoessaa jouluherkkuja . Ja löytää mielenrauhan ystäviensä luota jotka lohduttavat häntä hä´nen arjessaan .

 Tässä oli hänen tarinastaan pieni palanen jatkakaamme tästä joskus .

<3:llä RA

 

Vapaus valita

hyvä vai paha

No ei tasan tarkkaan ole olemassa sellaista kuin elämän hyvät ja huonot valinat . On vain ne kivuliaat ja huonot ja ne vähemmän kivuliaat ja huonot valinnat. Ja kyllä me olemme tällaisten valintojen edessä aivan liian usein ja se on valitettavaa. 

Olipa kerran synkkä taustainen ihminen jolla oli viimeinkin kaikki hyvin , hänellä oli uusi mahdollisuus ja puhdas pöytä . Uusia ystäviä ja totta kai myös uusia ongelmia. Suurin ongelma oli se että hänen huomatessaan erään ihmisen huonon vaikutuksen itseensä hän ei pystynyt ''hylkäämään'' tätä. Vaikka tämä toinen tekisi hänelle kuinka pahoja asioita tahansa niin tarinan päähenkilö aina uskoi kaikki selitykset . (Sovitaan päähenkilön nimeksi nytten tässä vaikka Esmeralda.)

Esmeralda välitti tästä ihmisestä joka toi hänelle pahaa oloa ja kaveriensakkaan kehoituksesta tai lievästä painostuksesta huolimatta hän ei kyennyt hylkäämään tätä ihmistä elämästään. Kuin huume, tämä ihminen sai Esmeraldan addiktoitumaan ja tulemaan riippuvaiseksi kyseisen ihmisen huolenpidosta ja huomiosta. Esmeralda itki itsensä iltaisin uneen ja koulussa esitti iloista muiden ystäviensä nähden mutta hänestä näki ettei hän ollut läsnä . Hänet oli häädettynä omaan maailmaansa takaisin . Illuusio uudesta alusta ja ihmisistä oli haihtunut, hän palasi itse luomaansa synkkään paratiisiin kuin mikäkin masokisti . Niin paljon kuin se olikaan häneltä vaatinut rikkoa tuo kupla tunteakseen jälleen iloisuutta niin hän palasi siihen jotta voisi auttaa erästä toista .

Tämä toinen ihminen ,

josta Esmeraldan ystävät eivät pitäneet ja johon he eivät luottaneet . Väitti välittävänsä, huolehtivansa , olevan läsnä ... HÄN VALEHTELI! Tämä ihminen sai kaiken vaikuttamaan hyvältä kyllä huominen tulee ... Hän halusia aina apua ja olla huomion keskipisteenä , muttei itse auttanut Esmeraldaa. Sen tuen ja avun hän korvasi välinpitämättömyydellä ja tyhjillä lauseilla . Esmeralda halusi hänen hyväksyntää ja halusi häntä vaikka tämä ihminen ei saannut mitään hyvää aikaan .

Lopulta monien tekojen jälkeen Esmeralda ymmärsi valheet joita hänelle syötettiin ja suostui näkemään totuuden jota kaikki yrittivät saada hänet näkemään jo kauan aikaa sitten. 

Esmeraldalle oli valehdeltu, huijattu, kiusattu , syrjitty , halveksuttu ,hänellä oli pelattu ja vain heitetty nurkaan . Melkein kuin hyväksikäytetty ja kaikki tämän henkilön vuoksi .

Kuinka saatanan sokea voi ihminen olla ...? Eihän tuossa ollut mitään järkeä oliko Esmeralda aivan sokea ja tyhmä!?!

Antakaas kun kerron teille . Esmeralda oli sinisilmäinen , puhdas sydäminen ja hyväuskoinen , mutta siinä ei ole mitään tyhmää . 

Ihmisen ihastuessa/rakastuessa tapahtuu ihmeellisiä asioita . esm.että antaa toiselle hirveitäkin asioita anteeksi koska välittää .

Anteeksi että tämän kerran tarina oli synkkä lupaan kuitenkin että tämä tarina jatkuu sillä siinä on paljon käänteitä . Valitettavasti Esmeraldan kokema paha olo ja epäonnisuus ei ole hetkeen tyyntymässä .

<3:llä RA